't IJ Natte

- 6,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Hollanti -

't IJ:n oluet eivät ole kohdallani vielä kertaakaan tuottaneet pettymystä, päinvastoin. Panimon oluille tyypillinen villihiivahtava aromi, happamuus ja raikkaus on varsin mainio lähtökohta näille belgityyppisille tuotoksille. Oluet ovat vieläpä luomua, minkä voi ainakin jollain tasolla laskea positiiviseksi seikaksi. Nyt juotavana olevasta Natesta minulla ei ole mitään ennakkokäsitystä, paitsi että etiketin perusteella tiedän sen olevan dubbeli - oluttyyli joka ei sekään kuulu suosikkeihini.

Lasiin päätynyt neste on väriltään sahtimaisen ruskeaa, melko ohutvaahtoista, mutta reilusti kuplivaa nestettä. Jälleen kerran vaahto saa lasissa hiljalleen lisää volyymiä kuplimisen ansiosta. Tuoksu muistuttaa sekin hieman sahtia banaanimaisine estereineen. Selvimmin erottuu makea toffee, ikinä ei ole näin toffeista olutta tullut haisteltua. Toffeeta on maussakin, mutta muuten maku ei kuitenkaan ole yhtään niin makea kuin oletin, itse asiassa Natte on suhteellisen kuiva varsinkin lajityypissään. Talon brettaan viittaava ominaismaku on jälleen vahvasti esillä ja hyvä niin. Maku on tummahedelmäinen, hieman mausteinen sekä jonkin verran paahtunut; humalaa on vähänlaisesti. Panimon tuntien hiivat kannattaa ehdottomasti jättää kaatamatta, turha edes mennä kokeilemaan. Suutuntuma on ehkä turhankin kuplivainen, mikä yllättävän ohuen mallasrungon kanssa tekee tästä oluesta aavistuksen vetisen, joskin samalla helposti juotavan ja raikkaan, melkoisen epätyypillisen dubbelin. Eli ei pettänyt tuo kelpo amsterdamilaispanimo tälläkään kertaa. Omaan makuprofiiliini tämäkin 't IJ:n panimotuote sopi  erinomaisesti. Maistunee myös muille happamien oluiden ystäville.

3,5/5

-Brettanomyces

Senne Equinox

- 8,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Sennen oluet erottuvat - eivät ehkä aina edukseen, mutta ainakin erottuvat -  muista belgituotteista omalaatuisten, neuvostotyylisten etikettiensä ansiosta. Parhaiten on mielestäni onnistuttu Stouterikin etiketissä, mutta kyllähän tämäkin tuo omalla tavallaan mieleen 20-luvun venäläisen julistetaiteen. (Mikäli sitä on edes tavoiteltu.) Onneksi panimon oluet eivät sentään makunsa puolesta herätä moisia marxistis-leninistisiä mielikuvia.

Itse juoma on mämmimäisen samean ruskeaa ja olemattoman vähävaahtoista, mitäs kaadoin oluen niinkuin kaadoin. Voisi sanoa, että oluen ulonäkö on melko lailla luotaantyöntävä, mutta tuoksu on jo aika mukava. Paljon paahtunutta mallasta, mausteita ja tummahkoa suklaata. Maku on panimon mittakaavalla makea (eli silti lähempänä neutraalia), mutta se sopii hyvin tämmöiseen talviolueen. Paahdetta on myös maussa, suklaan maku voimistuu moninkertaiseksi. Jälkimaku on jo melkein palanut ja tahmaisan suklainen, sekä todella pitkä. Tarpeeksi kun maistelee, saattaa Equinoxista bongata mausteisuuden lisäksi myös kanaruuista tutun soijan. Juoma paranee lämmetessään, joten jääkaappikylmänä tätä on turha korkata. Tuote on belgialaisittain hieman epätyypillinen, lähinnä mieleen tulee Rullesin mainio Brune, jos tulee. Kaikkiaan aika mainio tumma vahva belgi, joka lienee parhaimmillaan juuri talvisena lämmittäjänä. Tämä oli taas niitä oluita, joiden juomisesta tulee kova jano. Ja kuten muissakin Sennen oluissa, on myös Equinoxissa mukana melkoinen määrä hiivakökkäreitä.

3,5/5

-Brettanomyces

Westmalle Dubbel

- 7,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Ulkonäkö on perusdubbeli- mainen: tummanruskeaa ja vaahdoltaan kestävää. Tuok- susta löytyy mämmiä ja muuta makeaa mallasta, marjoja ja käynyttä hedelmää. Maku on alkuun makean maltainen, mutta makeus katoaa jälki- makuun tultaessa. Muita omi- naisuuksia ovat marjaisuus ja joulumainen mausteinen hedel- mäisyys. Tuote on hapahko, keskitäyteläinen ja hieman hiilihappoinen. Jälkimaku on suht katkera ja mausteinen. Alkoholi ei tunnu lainkaan, ei se edes pahemmin lämmitä. Westmallen dubbel on ihan hyvä lajityyppinsä edustaja, mutta ei silti jaksa suuremmalti innostaa. Jälkimaku on sentään keskimääräistä huomattavasti parempi.

3,5/5

-Brettanomyces

St. Bernardus Pater 6

- 6,7% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Tumman meripihkainen ja samea dubbel, jolla on hyvin ohut, mutta säilyvä vaahto. Tuoksu on mämmimäisen maltainen ja mausteinen. Mämminen mallas toistuu maussakin, minkä lisäksi voi havaita jonkinlaista kypsää hedelmää. Makeutta ei yllättäen ole liikaa, humalan vähäisyys ei sen sijaan yllättäne ketään. Tuote on prosentteihinsa ja tyyliinsä nähden hyvin kevyttä ja raikasta. Suutuntuma on pehmeä ja kevyen hapokas. Alkoholi ei maistu lainkaan läpi, mutta sentään hieman lämmittää jälkimaussa. Pater 6 on kelvollinen ja maltainen dubbel, mutta silti aika mitäänsanomaton mallasjuoma. Tuote ei ole lainkaan huono, mutta on vaikea keksiä tilannetta, jossa tulisi kapakissa tilattua juuri tätä juomaa.

3/5

-Brettanomyces

Dupont Moinette Brune

- 8,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Tumma Moinette on sameaa ja sahtimaisen rusehtavan oranssia juomaa, jonka vaahto muis- tuttaa olemattomuudellaan Moinetten vaaleaa. Tuoksussa on talon hiivaa, käyneitä hedelmiä, pieni aavistus juustoa sekä reippaasti makeutta. Maku on kyllä sekin monipuolinen, mutta mikään osa-alue ei pääse toisia enemmän esiin, mikä tekee tästäkin Dupontin tuotteesta erittäin tasapainoisen. Tuoksun aromien lisäksi maussa voi erottaa myös pähkinää sekä mallasta; humalaa on jälkimaussa jo ihan mukavasti. Olut on makeudeltaan ehkä lähempänä kuivaa - tai ainakin neutraalia - kuin makeaa, minkä ominaisuuden toivoisi löytyvän muiltakin lajityyppinsä edustajilta. Hiivan lisääminen lähinnä korostaa talon erinomaisen hiivan makua ja tekee juomasta aavistuksen happamampaa sekä pyöreämpää, joten pullonpohjalla lilluvat kökkäreetkin voi mainiosti kaataa mukaan. Hiilihappoa on varsin vähän, tässä tapauksessa juuri sopivasti. Alkoholi lämmittää, mutta on muilta osin hyvin piilossa. Moinette Brune on erittäin hieno olut, joskin melko epätyypillinen dubbel. Tuotteesta ei keksi mitään moitittavaa, tai no olkoon: katkeruutta voisi olla pari IBU:a enemmän, mutta ei yhtään enempää. Mikäli dubbelit tuntuvat yleensä tökkivän, kannattaa silti kokeilla tätä. Ylivoimaisesti paras juomani tumma belgiolut, joka pieksee jopa vaalean vastikkeensa!

4,5/5

-Brettanomyces

St. Bernardus Prior 8

- 8,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Bernardus 8 on luumuisen ruskea ja ohutvaahtoinen dubbel. Tuoksu on marjaisa sekä hedelmäinen, hieman mäm- minen ja hiivainen. Maussa onkin jo reippaasti enemmän mämmiä ja leipää, eli toisin sanoen makeaa mallasta. Hedelmiä on, mutta ei kovin raikkaita sellaisia. Yrttejä humalaa lukuunottamatta on suht paljon ja makumaailma muistuttaa etäisesti Olde Hansan yrttiolutta, joskin toki huomattavasti miedompana. Tuote on hapahkoa, täyteläistä ja lämmittävää, mutta ei viinaista. Hiivan lisääminen lasiin vaikutti olueen negatiivisella tavalla. Maku kyllä pyöristyi, mutta se latistui ja siitä katosi kaikki särmä. Prior on mainio ja tasapainoinen dubbel, mikäli lajityypistä sattuu pitämään. Toimisi oikein hyvin lämmittävänä talvioluena - kesällä raikkauden puute tökkinee.

3,5/5

-Brettanomyces

St. Bernardus Grottenbier Bruin

- 6,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Grottenbier on ikävä kyllä malliesimerkki siitä, miksi en ole kovinkaan innostunut dubbeleista tai bruineista. Tuoksu on omenaisen hiivainen, maussa omianisuudet erottuvat mausteisen joulumaisina. Tuote on tunkkainen kuin luola ja hyvin alkoholimainen. Minulle alkoholiprosentti tuli pienenä yllätyksenä, sillä jälkimaun lämmittävyyden perusteella olisi voinut olettaa tässä olevan sitä lähes 10%. Grottenbier tuoksuu ja maistuu eräältä muinaiselta kokoomuslaiselta valtiovarainministeriltä. Ja ei, tässäkään oluessa ei ole tarpeeksi humalaa.

2,5/5

-Brettanomyces