Ulkonäkö samean ruskea, vaahto hyvin paksu ja pitkään säilyvä. Tuoksu on varsin raikas ja karamellimainen, myös aromihumala erottuu. Maku onkin sitten turhan mieto, oikeastaan vain aromihumala erottuu, joskin jälkimaussa on jonkin verran katkeroita. Abdul-Jabbar on makeahko ja suutuntumaltaan vähähiilihappoinen ja liukas. Selvästi paras osa-alue on jälkimaku, jossa onnistuttiin aika mukavasti. Humalan maku on selkeä ja jopa pitkän katkera. Alkoholia on jonkin verran, mutta läpi se ei maistu.
No, joo. Eihän tämä mitään IPA:a ole - ei edes pale alea; lähinnä Abdulia voisi kaiketi kutsua miedoksi bitteriksi. Raaka-aineet (lue: humalat) olivat hyviä, mutta katkerohumalat haihtuivat keitossa lähes kokonaan, kun kattila meinasi kiehua yli ja kantta jouduttiin pitämään auki. Kuivahumaloinnissa ei moista ongelmaa tietenkään ole, ja siinä onnistuttiinkin odotusten mukaisesti. Oluen keskitäyteläinen, mutta raikas olemus toimii, ja noin nelinkertaisella katkeroiden määrällä Abdul olisi jo aivan kelpo IPA, tai paremminkin ESB.
Oluentekoprosessista jäi parhaiten mieleen nyt jo epätodellisen eeppiseltä tuntuva, kahteen kertaan suoritettu ja ilmeisesti neljättäkymmenettä miestyötuntia kestänyt 0,33l patenttikorkillisten pullojen desinfiointiurakka. Pullot saatiin belgioluiden maahantuonnissa kunnostautuneelta Ultimatorilta, joka oli kerännyt ne vuosien saatossa nyt jo edesmenneeltä Oluthuone Poirotilta. Alunperin pullot sisälsivät Ellezelloisen panimon tuotteita, lähinnä Hercule Stoutia (karmeimmissa tapauksissa juomaa oli vielä pullon pohjalla parin sormen paksuudelta ja haju oli sen mukainen). Kaikkiaan pulloja saatiin ehkäpä päälle 200 kappaletta, joista suuri osa on edelleen pesemättä.
-Brettanomyces
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuota noin.
VastaaPoistaTosta keitosta sen verran, että yleensä kansi pidetään nimen omaan pois kattilan päältä. Ainoastaan jos keihuminen ei ole kunnollista voi kantta hiukan pitää reunalla. Kannen pitäminen kattilan päällä kuulemma jättää vihannesmaisen maun ja tuoksun olueen.
Katkerot isometrisoituvat vierteeseen eivätkä haihdu. Sen sijaan eteeriset öljyt ja muut sellaiset jotka aromia, että flavoria olueen antaa, haihtuvat. Eli karkerot vaativat pitkän keiton, mielellään 45 min tai yli (muuten ei tule katkeroa juurikaan), Flavorit tarvitsevat keskipitkän keiton, siinä 30 - 15 min (aromit kerkiävät haihtumaan kokonaan pois katkeroa kyllä pikkaisen tulee) ja aromit tarvitsevat lyhyen tai ei ollenkaan keiton (ei katkeroa ja flavorit vähäisiä). http://www.kotiolut.com/viewtopic.php?f=3&t=212&p=804&hilit=humala+keitto#p4440 Tuossa hiukan lisää asiasta.