perjantai 18. helmikuuta 2011

Bosteels Tripel Karmeliet

- 8,4% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Lasissa on huippuarviot saanut tripel, jota en ole aiemmin kertaakaan maistanut. Eipä sitä toisaalta liiemmälti ole missään näkynytkään enkä ainakaan ole älynnyt moista juomaa tilata. Nyt on kuitenkin yksi pullo hankittu, jotta pääsisin vihdoin maistamaan tätä oluiden Cadillacia.

Juoma on kusenkeltaista ja paksuhkovaahtoista tripeliä. Tuoksu on todella monipuolinen ja sen yleisvaikutelma on jossain määrin pesuainemainen. Elementteinä siinä erottuu todella makea hedelmä - banaanin ja ananaksen aromeita ainakin voi bongata. Pidemmän haistelun jälkeen tuoksu alkaa tuntua vahvan hedelmäkarkkiselta. On se myös vähän raikaskin. Ja jos lopulta vaikka maistaisikin tätä juomaa. Suun täyttää samantien aggressiivisesti päällekäyvä makea sekahedelmä, joka onneksi maistuu paljon vähemmän keinotekoiselta kuin mitä tuoksu antoi ymmärtää. Sitrusta ja mausteitakin havaitsee, eli monipuolinen juoma on myös makunsa puolesta. Katkeruutta ei liikaa ole, happamuutta jonkin verran. Vehnä, ohra ja kaura tuovat runkoon vielä lisäannoksen monipuolisuutta. Suutuntuma on kuplivainen, alkoholi pysyy mainiosti piilossa, vaikka jälkimaku hieman lämmittävä onkin. Mutta. Kaikesta huolimatta Tripel Karmeliet ei natsannut makumaailmansa puolesta lainkaan. Makeutta on liikaa, katkeruutta ja happamuutta liian vähän. Juon mieluummin vaikka Rulles Tripleä tai t' IJ:n happamampia lajin edustajia.

En suoraan sanottuna käsitä, mikä tässä on niin erinomaista. Mieleen tulee vaikka kuinka monta parempaa tripeliä, jotka pieksevät mennen tullen tämän makeudella ja ananaan-pannaanin epäpyhän akselin voimalla ratsastavan Karmelietin. Onhan paketti hyvässä tasapainossa ja hankala on keksiä varsinaista valituksen aihetta, mutta sama pätee myös loputtomaan määrään keskinkertaisia brittibittereitä. Katsellessa Ratebeerin pyhää ja ikuisesti erehtymätöntä tripelien top 25 listaa huomaan mielenkiintoisen seikan: en itse edes pidä listalta maistamiani oluita mitenkään ihmeellisinä, lähinnä keskinkertaisuuksina. No, on siellä sentään Moinette Blonde, mutta muuten... Makuasioista nimenomaan pitää kiistellä ja siksi voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että te kaikki muut olette omituisia hyypiöitä, jotka eivät edes osaa erottaa jyviä (a)kanoista.

3/5

-Brettanomyces

2 kommenttia:

  1. Tuhti mallasrunko, uskomaton hedelmäisyys, alkoholi piilossa, hieno vaahto, hieno nimikkolasi, ei monia tripeleitä vaivaavaa omenaista hapokkuutta, eikä liikaa katkeroa (jota tungetaan joka olueen nykyään, vaikkei se kuuluisi edes tyyliin). Kertakaikkisen tasapainoinen paketti, ja ennen kaikkea maistuu loistavan hyvältä. Ainoa miinus siitä, että makeutta tosiaan on hieman turhankin paljon - mutta ei kuitenkaan häiritsevästi.

    VastaaPoista
  2. Myönnän olevani omituinen hyypiö, mutta paras maistamani tripel :)

    VastaaPoista