- 8,0% - ??IBU - ??EBC - 0,75l pullo - Belgia -
Strutsin maamunkki on tummanpunaista tai kolamaista juomaa, jonka vaahto säilyy lasin reunoilla melko pitkään. Tuoksu on kaikessa monipuolisuudessaan ainutlaatuinen, ja varsin omituinen. Puolentoista vuoden tynnyrikypsytys on tuonut mukaan kirsikkaa, rusinaa ja muita kypsiä hedelmiä sekä marjoja. Tuoksu on makeahko, mutta samalla hyvin hapan. Omituisempia tuoksuelementtejä ovat tärpätti ja tuore maali, unohtamatta tietenkään Olde Hansan makkara-annoksen makeaa ja punaista hapankaalia. Maku on erittäin voimakas ja monipuolinen. Lajityypilleen ominaisesti se on melkoisen viinimäinen ja äärimmäisen täyteläinen. Tuotteen maku vastaa pitkälle tuoksua, eli Aardmonnik on makeahko, hapan, villihiivainen ja kypsän hedelmäinen. Jälkimaku on uskomattoman pitkä ja lähes hampaita syövyttävän hapan. Kompleksisuudestaan huolimatta paketti on mainiossa tasapainossa. Aardmonnik on erinomainen, hitaasti juotava ja haastava olut, jonka voi mainiosti jakaa useamman juomarin kesken. Tästä tuskin voi mikään toinen Oude Bruin pistää paremmaksi.
4/5
-Brettanomyces
tiistai 25. toukokuuta 2010
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Mikkeller It´s Alive!
- 8,0% - ??IBU - ??EBC - 0,75l pullo - Tanska/Belgia -
2/5
-Brettanomyces & Pediococcus
------------------------
4/5
-Brettanomyces
[19.3.2009] Mikkellerin väki näemmä tykkää tehdä kokeiluja brettanomycesillä. Nettisivunsa mukaan tämä on It´s Alightin isoveli, jolla on tavoiteltu Orvalin makua. Lopputulos ei kuitenkaan ole sen mukainen. Tuoksu on oudon pilaantunut, vaikka lambichiiva tuoksuukin taustalla. Maussa on runsaasti tunkkaista humalaa ja aavistus viinaa sekä brettanomycesiä. Joka tapauksessa hiivaa on todella runsaasti, jopa häiritsevän paljon. Onneksi makuun tottuu pikkuhiljaa, ja alkujärkytys katoaa. En tiedä, mikä oli oluessa vialla, mutta ei tämä yllä lähellekään pikkuvelioluensa tasoa. Voi olla, että pullo tyhjennettiin raakana, sillä tämän pitäisi kypsyä pullossa ja parantua ikääntyessään. Tällaisenaan It´s Alive! on kehnohko tuttavuus.
2/5
-Brettanomyces & Pediococcus
------------------------
[Edit. 23.5.2010] Nyt kun olut on saapunut Arkadian Alkon erikoisvalikoimaan, pääsee vihdoin testaamaan tämän uudestaan. Jo pelkän tuoksun perusteella voi päätellä, että keväällä 2009 tyhjennetty pullo oli tosiaankin pilaantunut yksilö.
Ulkonäkö on vaalean meri- pihkainen ja ohutvaahoinen. Makeahkossa tuoksussa on toffeeta ja sitrusta; se muistuttaa paljon jenkki- tuplaipojen tuoksua. Bretta- nomycesiä ei erottaisi, ellei sitä tietäisi osata etsiä. Maku muistuttaa itse asiassa aika paljon Orvalia, vaikka selviä erojakin on. Orvalin hapokkuus ja omenaisuus ovat mukana, mutta Se On Elossa! on makeampi, pikkuisen enemmän katkera ja myös aavistuksen alkoholimaisempi, vaikka viina onkin mainiosti piilossa. Humalointi on makumaailmaltaan ja katkeruudeltaan suoraan jenkkilästä, hapokkuus ja aavistus brettaa Belgiasta. Olut on keskitäyteläinen ja miedon kuplivainen. Lämmetessä oluen maku kääntyy enemmän Amerikan suuntaan, joten kannattanee aloittaa juominen jääkaappikylmänä, täyttää lasia hiljaalleen ja seurata maun hienoista muuttumista. Tuote on onnistunut hybridi, joka omituisuudestaan huolimatta on aika hyvässä tasapainossa. Toisin kuin monissa Ameriikan DIPA-oluissa, makeutta ei ole liikaa. Humalaa on riittävästi ja happamuus lisää omalta osaltaan oluen raikkautta. Pilaantuneen yksilön rankka hiivaisuus on kokonaan poissa, vaikka toki lambichiiva hieman taustalla tuntuukin. Erikoinen, hankalasti luokiteltava, mutta ehdottomasti juomisen arvoinen Orvalia jäljittelevä olut!
Ulkonäkö on vaalean meri- pihkainen ja ohutvaahoinen. Makeahkossa tuoksussa on toffeeta ja sitrusta; se muistuttaa paljon jenkki- tuplaipojen tuoksua. Bretta- nomycesiä ei erottaisi, ellei sitä tietäisi osata etsiä. Maku muistuttaa itse asiassa aika paljon Orvalia, vaikka selviä erojakin on. Orvalin hapokkuus ja omenaisuus ovat mukana, mutta Se On Elossa! on makeampi, pikkuisen enemmän katkera ja myös aavistuksen alkoholimaisempi, vaikka viina onkin mainiosti piilossa. Humalointi on makumaailmaltaan ja katkeruudeltaan suoraan jenkkilästä, hapokkuus ja aavistus brettaa Belgiasta. Olut on keskitäyteläinen ja miedon kuplivainen. Lämmetessä oluen maku kääntyy enemmän Amerikan suuntaan, joten kannattanee aloittaa juominen jääkaappikylmänä, täyttää lasia hiljaalleen ja seurata maun hienoista muuttumista. Tuote on onnistunut hybridi, joka omituisuudestaan huolimatta on aika hyvässä tasapainossa. Toisin kuin monissa Ameriikan DIPA-oluissa, makeutta ei ole liikaa. Humalaa on riittävästi ja happamuus lisää omalta osaltaan oluen raikkautta. Pilaantuneen yksilön rankka hiivaisuus on kokonaan poissa, vaikka toki lambichiiva hieman taustalla tuntuukin. Erikoinen, hankalasti luokiteltava, mutta ehdottomasti juomisen arvoinen Orvalia jäljittelevä olut!
4/5
-Brettanomyces
Lomond Gold
- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Skotlanti -
2/5
-Brettanomyces
Traditional Scottish Alesin tekeleitä tämäkin. Ulko- näöltään se on vaalea ja ohutvaahtoinen. Tuoksu on makeanpuoleinen ja siitä voi erottaa myös sitrusta ja hunajaa. Samat ele- mentit toistuvat maus- sakin, mutta makeusaste on lipsunut jo lähes ime- läksi. Katkerohumalaa ei liiemmälti ole, vaikka sit- rusta oluesta löytyykin. Sen sijaan makeaa mal- lasta on aivan riittämiin. Ajoit- tain Lomond Gold tuntuu jopa raikkaalta, mutta kaiken alleen peittävä ma- keus lopettaa pian raikkaammat tuulahdukset. Tuote on kaikkiaan varsin mauton tekele, joka on silti pehmeää ja helposti juotavaa vähäkuplaisuutensa ansiosta. Juomaa mainostetaan luomuoluena, mutta se tieto ei Lomond Goldia pelasta. Kannattaa jättää väliin.
2/5
-Brettanomyces
lauantai 22. toukokuuta 2010
Goose Island India Pale Ale
- 5,9% - ??IBU - ??EBC - 0,355l pullo - USA -
3,5/5
-Brettanomyces
Sameahko vaaleanoranssi olut, jonka ohut vaahto säilyy melko pitkään. Tuoksu on erittäin raikas ja mandariininen. Myös muuta hedelmää sekä pientä mausteisuutta voi aistia. Maku on puolimakea ja voimakkaan ruohoisesti ja sitrusmaisesti humaloitu. Hedelmäisyyttä on paljon, päällimmäisenä ehkä kirpeä greippi. Jälkimaku on raikas ja katkera, mutta aromihumalakin taitaa erottua. Tuote on varsin kevyt ja hieman hiilihappoinen. Oikein maukas, katkera ja virkistävä IPA, joskaan ei äärimmäisyyksiin viety. Mainio esimerkki kunnolla tehdystä ja jenkkiläisittäin miedohkosta IPA:sta. Kaiken lisäksi tuote on harvinaisen hyvässä tasapainossa.
3,5/5
-Brettanomyces
An Teallach Beinn Dearg
- 3,8% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Skotlanti -
Väriltään punaista red alea (tai bitteriä), jolla on hyvin ohut vaahto. Tuoksu on raikas ja selkeän karamellinen. Makukin on melko raikas ja hieman katkerakin. Siinä on marjaisia aromeita, jonkin verran humalaa ja enemmän mallasta. Tuote on äärimmäisen hyvin tasapainossa, mutta ei ole mitenkään mieleenpainuva juoma-kokemus. Ratebeerin perusteella turhan monet ovat kohdanneet pilaantuneita pulloja, mutta ainakin tämä yksilö oli täysin juomakelpoista.
3/5
-Brettanomyces
Väriltään punaista red alea (tai bitteriä), jolla on hyvin ohut vaahto. Tuoksu on raikas ja selkeän karamellinen. Makukin on melko raikas ja hieman katkerakin. Siinä on marjaisia aromeita, jonkin verran humalaa ja enemmän mallasta. Tuote on äärimmäisen hyvin tasapainossa, mutta ei ole mitenkään mieleenpainuva juoma-kokemus. Ratebeerin perusteella turhan monet ovat kohdanneet pilaantuneita pulloja, mutta ainakin tämä yksilö oli täysin juomakelpoista.
3/5
-Brettanomyces
perjantai 21. toukokuuta 2010
Tullibardine 1488 Premium Whisky Beer
- 7,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Skotlanti -
2,5/5
-Brettanomyces
Pahaenteiseltä kuulostavan Traditional Scottish Ales-yhtymän, Bridge of Allanin panimon, Tullibardinen tislaamon ja ties kuinka monen muun tahon yhteistyön tulos on tumman meripihkainen vahva olut, jolla on isokuplainen ja katoavainen vaahto. Tuoksu on monipuolinen ja oikeastaan varsin mukava: viskitynnyri ja toffee ovat hyvin esillä. Maku onkin toinen asia. Viskitynnyriä on todella vaikea maistaa, vaikka tässä puolimakeassa ja pehmeässä tuotteessa onkin toffeeta ja vaniljaa. Mallasta on paljon eikä jälkimaku ole oikeastaan mitään muuta kuin makean maltainen. Alkoholi ei maistu, humalaa ei ole, viskiä ei ole, mutta on tämä sentään erittäin helposti juotavaa. Olut muistuttaa melko paljon Innis & Gunn -tuoteperheen jäseniä: ei kelvoton, ei erityinen, ei jää mieleen. Mikäli 1488 Premium Whisky Beerillä ei olisi mitään tekemistä viskin kanssa, sitä voisi pitää keskinkertaisena strong alena. Viskioluena se on sen sijaan onneton.
En yksinkertaisesti jaksa ymmärtää, miksi moinen keskinkertainen, mutta hintava (Edinburghissa viskikaupassa £4,25) tuote on tehty. Miksei oluesta ole tehty viskimäisempää, jos sitä kerran skottiviskillä pyritään myymään? Tällaisen omassa sarjassaan mitään- sanomattoman oluen kauppaamisen luulisi vain olevan huonoa mainosta tislaamolle ja panimolle, koska oletettavasti juoman kohderyhmä koostuu olut- ja viskiharrastajista, jotka takuulla osaavat erottaa jyvät akanoista. Fiilis on hieman samanlainen kuin juodessa Timmermansin gueuzea: aivan käsittämätöntä kuluttajan harhaanjohtamista.
En yksinkertaisesti jaksa ymmärtää, miksi moinen keskinkertainen, mutta hintava (Edinburghissa viskikaupassa £4,25) tuote on tehty. Miksei oluesta ole tehty viskimäisempää, jos sitä kerran skottiviskillä pyritään myymään? Tällaisen omassa sarjassaan mitään- sanomattoman oluen kauppaamisen luulisi vain olevan huonoa mainosta tislaamolle ja panimolle, koska oletettavasti juoman kohderyhmä koostuu olut- ja viskiharrastajista, jotka takuulla osaavat erottaa jyvät akanoista. Fiilis on hieman samanlainen kuin juodessa Timmermansin gueuzea: aivan käsittämätöntä kuluttajan harhaanjohtamista.
2,5/5
-Brettanomyces
lauantai 8. toukokuuta 2010
Westmalle Dubbel
- 7,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
3,5/5
-Brettanomyces
Ulkonäkö on perusdubbeli- mainen: tummanruskeaa ja vaahdoltaan kestävää. Tuok- susta löytyy mämmiä ja muuta makeaa mallasta, marjoja ja käynyttä hedelmää. Maku on alkuun makean maltainen, mutta makeus katoaa jälki- makuun tultaessa. Muita omi- naisuuksia ovat marjaisuus ja joulumainen mausteinen hedel- mäisyys. Tuote on hapahko, keskitäyteläinen ja hieman hiilihappoinen. Jälkimaku on suht katkera ja mausteinen. Alkoholi ei tunnu lainkaan, ei se edes pahemmin lämmitä. Westmallen dubbel on ihan hyvä lajityyppinsä edustaja, mutta ei silti jaksa suuremmalti innostaa. Jälkimaku on sentään keskimääräistä huomattavasti parempi.
3,5/5
-Brettanomyces
torstai 6. toukokuuta 2010
St. Bernardus Pater 6
- 6,7% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
3/5
-Brettanomyces
Tumman meripihkainen ja samea dubbel, jolla on hyvin ohut, mutta säilyvä vaahto. Tuoksu on mämmimäisen maltainen ja mausteinen. Mämminen mallas toistuu maussakin, minkä lisäksi voi havaita jonkinlaista kypsää hedelmää. Makeutta ei yllättäen ole liikaa, humalan vähäisyys ei sen sijaan yllättäne ketään. Tuote on prosentteihinsa ja tyyliinsä nähden hyvin kevyttä ja raikasta. Suutuntuma on pehmeä ja kevyen hapokas. Alkoholi ei maistu lainkaan läpi, mutta sentään hieman lämmittää jälkimaussa. Pater 6 on kelvollinen ja maltainen dubbel, mutta silti aika mitäänsanomaton mallasjuoma. Tuote ei ole lainkaan huono, mutta on vaikea keksiä tilannetta, jossa tulisi kapakissa tilattua juuri tätä juomaa.
3/5
-Brettanomyces
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
St. Bernardus Abt 12
- 10,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
2,5/5
-Brettanomyces
Pyhän Pentin 12 on tumman- ruskeaa ja ohutvaahtoista vahvaa belgialea. Tuoksu muistuttaa saman panimon kasia ollen mämminen ja marjaisa. Tuoksusta tulee myös mieleen barley winet. Maku on mekoisen makea ja hedel- mäinen. Muista aromeista lähinnä lakritsa tuntuu etenkin jälkimaussa. Tuote on pehmeän hiilihappoinen, täyteläinen ja lämmittävä, mutta se on ainakin prosentteihinsa nähden yllättävän yksiulotteinen makuskaalaltaan. Suurimman ongelman muodostaa liiallisen makeuden lisäksi liika alkoholisuus. Tällä kertaa viinaa ei tosiaankaan ole saatu kunnolla peitettyä. Humalaa tai happamuutta ei valitettavasti ole riittävästi tasapainottamaan makeutta ja alkoholia. Lämmetessä happamuus onneksi hieman lisääntyy. Hiivan lisääminen auttaa poistamaan viinaisuutta, mutta muilta osin maku tylsenee entisestään. Voi tietysti olla, että join tämän aivan liian tuoreena, mutta tällaisena Bernardus 12 ei vakuuttanut millään lailla. Mikäli makeus ja viinaisuus eivät suuremmalti katoa kypsytyksenkään myötä, on tuote suoraan sanoen totaalisen yliarvostettu. Juo tätä silti mieluummin kuin venäläisiä krepkoje-oluita...
2,5/5
-Brettanomyces
tiistai 4. toukokuuta 2010
Dupont Moinette Brune
- 8,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
4,5/5
-Brettanomyces
Tumma Moinette on sameaa ja sahtimaisen rusehtavan oranssia juomaa, jonka vaahto muis- tuttaa olemattomuudellaan Moinetten vaaleaa. Tuoksussa on talon hiivaa, käyneitä hedelmiä, pieni aavistus juustoa sekä reippaasti makeutta. Maku on kyllä sekin monipuolinen, mutta mikään osa-alue ei pääse toisia enemmän esiin, mikä tekee tästäkin Dupontin tuotteesta erittäin tasapainoisen. Tuoksun aromien lisäksi maussa voi erottaa myös pähkinää sekä mallasta; humalaa on jälkimaussa jo ihan mukavasti. Olut on makeudeltaan ehkä lähempänä kuivaa - tai ainakin neutraalia - kuin makeaa, minkä ominaisuuden toivoisi löytyvän muiltakin lajityyppinsä edustajilta. Hiivan lisääminen lähinnä korostaa talon erinomaisen hiivan makua ja tekee juomasta aavistuksen happamampaa sekä pyöreämpää, joten pullonpohjalla lilluvat kökkäreetkin voi mainiosti kaataa mukaan. Hiilihappoa on varsin vähän, tässä tapauksessa juuri sopivasti. Alkoholi lämmittää, mutta on muilta osin hyvin piilossa. Moinette Brune on erittäin hieno olut, joskin melko epätyypillinen dubbel. Tuotteesta ei keksi mitään moitittavaa, tai no olkoon: katkeruutta voisi olla pari IBU:a enemmän, mutta ei yhtään enempää. Mikäli dubbelit tuntuvat yleensä tökkivän, kannattaa silti kokeilla tätä. Ylivoimaisesti paras juomani tumma belgiolut, joka pieksee jopa vaalean vastikkeensa!
4,5/5
-Brettanomyces
sunnuntai 2. toukokuuta 2010
Ellezelloise Saisis
- 5,9% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
4/5
-Brettanomyces
Samean vaaleanoranssi olut, joka muodostaa lasiin hyvin kestävän ja paksun vaahto- kukan. Tuoksu on hyvin raikas, sitrusmaisen hedelmäinen, aavistuksen mausteinen, bel- gimäisen hapan sekä humaloitu. Maku on tuoksuakin raikkaampi ja oikein mukavan happaman hedelmäinen ja humaloitu. Monista vehnäoluista sekä ruokakauppojen hyllyiltä tuttu banaani loistaa lähes täydellisellä poissaolollaan. Makeutta on melko vähän, hiilihappoa vielä vähemmän. Hiivoja en mennyt kaatamaan sekaan, tuskin olisi kannattanutkaan. Tuotteesta ei maun perusteella uskoisi, että se on witbieriä, mikä on oikeastaan vain hyvä asia. Menisi täydestä raikkaana ja happamana saisonina tai muuna vaaleana belgialena. Huipputuote.
4/5
-Brettanomyces
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)