Pyhän Pentin 12 on tumman- ruskeaa ja ohutvaahtoista vahvaa belgialea. Tuoksu muistuttaa saman panimon kasia ollen mämminen ja marjaisa. Tuoksusta tulee myös mieleen barley winet. Maku on mekoisen makea ja hedel- mäinen. Muista aromeista lähinnä lakritsa tuntuu etenkin jälkimaussa. Tuote on pehmeän hiilihappoinen, täyteläinen ja lämmittävä, mutta se on ainakin prosentteihinsa nähden yllättävän yksiulotteinen makuskaalaltaan. Suurimman ongelman muodostaa liiallisen makeuden lisäksi liika alkoholisuus. Tällä kertaa viinaa ei tosiaankaan ole saatu kunnolla peitettyä. Humalaa tai happamuutta ei valitettavasti ole riittävästi tasapainottamaan makeutta ja alkoholia. Lämmetessä happamuus onneksi hieman lisääntyy. Hiivan lisääminen auttaa poistamaan viinaisuutta, mutta muilta osin maku tylsenee entisestään. Voi tietysti olla, että join tämän aivan liian tuoreena, mutta tällaisena Bernardus 12 ei vakuuttanut millään lailla. Mikäli makeus ja viinaisuus eivät suuremmalti katoa kypsytyksenkään myötä, on tuote suoraan sanoen totaalisen yliarvostettu. Juo tätä silti mieluummin kuin venäläisiä krepkoje-oluita...
2,5/5
-Brettanomyces
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti