't IJ Zatte

- 8,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Hollanti -

Hollantilaisia oluita on tullut maistettua yllättävän vähän ja hyviä sikäläisiä vielä vähemmän. Kalliista ja kummallisista De Molenin oluista on jäänyt hieman ristiriitainen kuva: jotkut ovat loistavia, loput jotakin muuta. Ratebeerissa ei tunnuta juuri muiden panimoiden oluita arvostettavan, sillä Alankomaiden top50-listalla esiintyy tällä hetkellä peräti 42 De Molenia, vain yksi 't IJ:n olut on kelpuutettu listalle.

Juoma muistuttaa oranssin värinsä ja kuplivuutensa kanssa erehdyttävästi simaa. Vaahto on puolestaan todella paksu ja pitkään säilyvä. Se jopa jatkoi kasvuaan oltuaan muutaman minuutin lasissa. Tuoksu on yleisilmeeltään raikas ja siinä erottuu jälleen jokin määrittelemätön sitrus-hedelmä. Enemmän esillä on kuitenkin hiivaisuus, vaikka hiivat jätettiinkin pullon- pohjalle odottelemaan. Maku on äärimmäisen hedelmäinen ja raikas - saattaapi olla kyseessä tähän mennessä raikkain juomani tripel. Hapan hedelmäisyys dominoi muuten melko mietoa makua. Makeusaste on neutraali, katkeroita ei pahemmin erotu, hiilihappoa on aika vähän. Alkoholi on loistavasti piilossa jälkimakuun asti, joka on mausteisen lämmittävä ja hapan. Zatte on varsin miellyttävä ja kelpo tripel, joka tosin olisi melkoisen keskinkertainen ilman sen voimakasta happamuutta, joka tuo olueen kaivattua särmää. Sen elementin saa halutessaan poistettua tai ainakin laimennettua kaatamalla joukkoon pullossa märehtivät hiivakökkäreet. Harvaa olutta hiiva onnistuu pilaamaan yhtä pahasti kuin tätä. Jos kahdeksanprosenttinen olut voi ylipäänsä olla janojuomaa, on Zatte hyvä vaihtoehto, mikäli sellaista sattuu etsimään.

3,5/5

-Brettanomyces

Andechser Spezial Hell

- 5,9% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Saksa -

Andechsin luostaripanimo on jo nimenä takuuvarma laadun tae. Yhtään huonoa Andechsia ei ole tullut vastaan, ainakin jos vertaa muiden panimoiden vastaaviin tuotteisiin. Sen takia onkin harmillista, ettei yksikään panimon oluista ole suomalaisittain maitokauppavahvuista. Se kun epäilemättä asettaa jonkinlaisen esteen niiden maahantuontiin.

Väriltään vaaleankultainen Spezial Hell on vaahdoltaan melko runsas, joskin se katoaa pian ja jää jäljelle vain likaisen näköisena kalvona nesteen päälle. Tuoksu on valitettavan peruslagermai- nen: mieto, makean maltainen ja lievästi leipämäinen. Maku on ennen kaikkea raikas. Flavoreita sentään löytyy keskimääräistä enemmän, joista päällimmäisenä jenkkimäinen sitrus. Mallasta on, mutta makeusaste ei kohoa turhan imeläksi. Katkeruutta on hieman, mutta enemmänkin toki sopisi mukaan. Juoma on varsin kevyttä alkoholiprosenttiinsa näh- den, hiilihappoa on maltillisesti. Jälkimaku on sitruksinen ja mukavan katkera. Andechsin panimo on jälleen onnistunut tekemään lajityypissään erinomaisen oluen. Kurja vain, ettei itse lajityyppi mahdollista kovinkaan kummoista lopputulosta. Mieluummin juon vaikka keskinkertaista kellerbieriä.

2,5/5

-Brettanomyces

Zötler Korbinian Dunkel

- 5,1% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Saksa -

Kahdelle eri oluelle (toinenhan on Suomessakin esiintyvä Weihenstephaner Korbinian) nimensä antanut pyhä Cor- binianus toimi 700-luvun alun Baijerissa käännyttäen paikallisia pakanoita ja päätyi lopulta tekojensa seurauksena muun muassa Freisingin kaupungin ja Münchenin arkkihiippakunnan suoje- luspyhimykseksi. Hänet muistetaan kuitenkin parhaiten eräästä Rooman- matkalla sattuneesta välikohtauksesta, jossa kelju karhu tappoi kirkonmiehen hevosen, minkä seurauksena Corbinianus komensi kyseisen nallen kantamaan hänen tavaroitansa hevosen korvaajana. Kantokarhu löytyy esimerkiksi nykyisen paavin vaakunasta, johon se on päätynyt J. Ratzingerin toimittua Münchenin arkkipiispana vuosina 1977-1982.

Oluen ulkonäkö on jossain määrin pettymys. Vaahtoa ei juurikaan kehity ja sekin katoaa nopeasti. Eikä mämmimäisen ruskea värikään ole mitenkään erityisen esteettinen. Tuoksu on aavistuksen paahteinen sekä makean maltainen ja muistuttaa etäisesti etnisissä kaupoissa myytäviä alkoholittomia malta-mallasjuomia. Maku ei sentään ole yhtä makea - voisi kaiketi kutsua neutraaliksi - mutta silti se on siirappimaisen maltainen. Paahdetta ei kovin paljoa ole Korbinianille sinunaantunut, joskin jälkimaussa sellaisen elementin voi erottaa. Mietoa hedelmäisyyttä on havaittavissa rusinoiden muodossa. Tuote on kyllä laadukas ja keskimääräistä lajitoveriaan parempi dunkel, mutta ei silti aiheuta minussa suurempia riemunkiljahduksia. Omaan makuuni se on lisäksi turhan makea, joten tuskinpa tätä tulee toiste hankittua, paavillisesta yhteydestä huolimatta.

2,5/5

-Brettanomyces

Weltenburger Barock Dunkel

- 4,7% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Saksa -

Weltenburg kuuluu muun muassa Weihen- stephanin kanssa nii- den panimoiden jouk- koon, jotka ainakin jollain tasolla kutsuvat itseään maailman van- himmaksi edelleen toimintaansa jatka- vaksi luostaripanimok- si. Väite perustunee ensimmäiseen kirjal- liseen mainintaan luostarin yhteydessä toimivasta panimosta, mikä sinänsä antaa aika lailla harhaan- johtavan kuvan pani- mon perustamisen ajankohdasta, sillä toimiva panimo kuului luostarin kuin luostarin toimintaedellytyksiin siinä missä kirkkorakennus tai vaikka leipomo. Kun itse luostari on perustettu iiriläisen lähetystyön tuloksena jo vuonna 617, tuntuisi melkoisen oudolta, mikäli olutta oltaisiin alettu panna vasta päälle neljäsataa vuotta myöhemmin. Ottaen huomioon, että Weltenburg on perustettu Weihenstephania vuosisata aiemmin, voisi olettaa, että Maailman Vanhimman Luostaripanimon titteli kuuluisi paljon oikeutetummin Weltenburgille. Toisaalta Weltenburgin luostari - panimotoiminta mukaanlukien - oli lakkautettuna 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun taas Weihenstephanissa panimotoiminta jatkui, vaikka itse luostari ei ollutkaan toiminnassa.

Barokki on kirkasta, punaruskeaa ja paksuvaahtoista dunkelia. Tuoksu on makeanpuoleinen ja voimakkaan maltainen, voisi sanoa, että se tuoksuu jotenkin olutmaiselta. Maltaan makeutta on havaittavissa maussakin, mutta ei venäläisittäin ikävällä tavalla. Mallas tuo nimittäin myös pehmeän leipämäisen elementin, jonka toivoisi löytyvän useammastakin dunkelista ja miksei vaaleam- mastakin lagerista. Tällä kertaa humalan vähäisyys ei haittaa (ei sen puoleen kuuluisi tyylilajiinkaan), sillä oluella on tarjota muita makuja kasvia korvaamaan. Kokonaisuutena tarkastellen tuote on loppujen lopuksi kuiva, sillä makeus katoaa positiivisen nopeasti. Paahteisuus- aste on maltillinen, mutta jälkimakuun tultaessa se kasvaa jo oikein miellyttäväksi ja alkaa hallita kenttää. Barock on erittäin tasa- painoinen, pehmeä ja juotava dunkel, josta on oikeastaan aika hankala laittaa paremmaksi. Muistikuvieni mukaan tämä jää ainoastaan Andechserin ylivertaisen loistavan dunkelin taakse. Onneksi Barockia saa myös Suomesta.

3,5/5

-Brettanomyces

Sünner Kölsch

- 4,8% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Saksa -

Kölsch on oluttyyli, jota on tullut juotua todella vähän, johtuen lähinnä sen olemattomasta saa- tavuudesta Suomessa. (Minkä ih- meen takia näitä ei täällä myydä? Luulisi miedon makunsa puolesta sopivan "suomalaiseen makuun".) Pienen etsiskelyn jälkeen kaapin perältä löytyi kun löytyikin tyylille ominainen alt-lasi, josta juoma tulisi ryystää muutamalla ku- lauksella kurkkuun ja siirtyä sit- ten seuraavan oluen kimppuun. Näin kertoo kölschin nautti- misesta kaikkitietävä auktori- teettimme Ratebeer.

Kullanvärinen Sünner Kölsch kaatuu lasiin vaivatta eikä vaahtoa juurikaan muodostu reippaasta kuplimisesta huolimatta. Yleisilmeeltään kovin saksalainen tuoksu on oikein miellyttävä ja raikas. Aromeina erottuvat lähinnä mieto leipämäinen mallas sekä määrittelemätön sitrushedelmä. Maku vastaa harvinaisen hyvin tuoksun asettamia odotuksia: erittäin puhtaan tuntuinen, raikas, hedelmäisen sitruksinen ja miedon maltainen. Saksalainen humala erottuu pienenä aavistuksena taustalla; lienee lajityypille ominainen piirre. Sünnerin kölniläinen on varsin mukava ja nopeasti uppoava kesäinen janojuoma, joskaan ei missään nimessä mikään makupommi. Mielelläni ostaisin tätä tai jotakin muuta kölschiä kesäjuomaksi, jollaisena se takuulla pieksee 99% maailman vaaleista lagereista.

3/5

-Brettanomyces

Saku Punane

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Sakun vähän aikaa sitten lanseeraama Gurmaanide kol- lektsioon käsittää kolme olutta, Valgen, Klassikin ja Punasen. Valge tuli jo todettua heikoksi eikä Punane vaikuta sekään lupaavalta. Oluen kirkkaanpu- nainen väri haiskahtaa kumman keinotekoiselta, vaikka sellai- sen voikin saada aikaan pilsner- ja karamellimaltaiden yhteis- työllä. Valitettavasti kunnollista tuoteselostetta ei löydy mis- tään, joten sopii vain toivoa, ettei oluen valmistuksessa ole käytetty turhia lisäaineita.

Tuotteen ulkonäkö on joka tapauksessa melko miellyttävä, vaikka vaahtoa ei liiemmälti tuoppiin kerrykään. Tuoksu on lähinnä karamellimaltainen, muita aromeita ei oikeastaan erota. Sama pätee makuun. Olut on äärimmäisen yksiulotteinen, kun ei mikään muu maistu kuin mallas - mieto jälkimakukin on maltainen, ja yllättävän pitkä. Humala ei tunnu lainkaan, ei siis ollenkaan, ei tuoksussa, ei jälkimaussa, miksi? Punane on makeahko, kutakuinkin keskitäyteläinen ja pehmeän vähähiilihappoinen eli helposti juotava. Bulkkilagerien epämiel- lyttävimmät piirteet ovat kuitenkin poissa, joten täysin toivoton olut tämä ei ole; johtuu kaiketi paremmista maltaista. Lajityypiltään juoma lienee wieniläistyyppinen lager, vaikkei se siltä oikein maistukaan. Pitääkö niitä markkinoita kyllästää loputtomalla määrällä yhdentekeviä "erikoisoluita", joissa ainoa erikoisuus lienee hinta? Mutta pitää Punasenkin kohdalla silti todeta, että parempaa tämä on kuin valtaosa makropanimoiden ei-erikoisoluista.

2/5

-Brettanomyces

Žiguli Õlu

- 4,6% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Neuvostoliitto oli siitä hauska valtakunta, että myös oluen- juonti oli tarkkaan valtion sääntelemää. Markkinoilla oli käytännössä vain yksi olut - Žiguljovskoje - joka ei todel- lakaan ollut tunnettu hyvästä maustaan. Neuvostoliitossa juotiinkin pääasiassa joitakin muita alkoholijuomia kuin oluita. Alkuperäisen version valmistaminen käsittääkseni lopetettiin Neuvostoliiton hajoamisen nurkilla ja ilmeisesti hyvä niin. Muisto jäi kuitenkin elämään ja niinpä entisen NL:n alueen panimot alkoivat itse kukin valmistaa retrohengessä omaa Žiguliansa. Ratebeerista löytyy vajaat viisikymmentä tällaista tuotetta, joista nyt on testissä AS Viru Õlun versio. Panimohan on tunnettu muun muassa kamalasta Puls-tuotemerkistään.

Žiguli on pakattu kieltämättä melkoisen retrohenkiseen pulloon, mikä epäilemättä kasvattaa myyntiä. Väriltään juoma on ehkä aavistuksen tummempaa kuin keskivertobulkki, vaahtoakin on suht paljon. Siihen ne kehut sitten jäävätkin. Tuoksu on hirveä. Diasetyyliä on uskomattoman paljon ja tätä pitäisikin aina olla jääkaapissa valmiina, jos joku sattuu kysymään, miltä sellainen diasetyylinen olut oikein tuoksuu. Maussakin on voita aivan tarpeeksi, muttei sentään tuoksua vastaavia määriä. Olut on makeanpuoleinen, niukalta humaloinniltaan ruohoinen ja kaikkiaan olemattoman laimean makuinen. Hiilihappoakaan ei ole mitenkään liiallisia määriä, jälkimakua en kovista yrityksistä huolimatta löytänyt. Pehmeä Žiguli kelpaa vain välttävästi janojuomaksi, sillä kuplien puute jättää kentän tahmean makeuden ja väljähtyneen vetisyyden haltuun. Oluen kamaluuden voi ymmärtää ainoastaan, mikäli mieltää sen kuuluvan osaksi brändiä: neuvosto-olut oli pahaa, joten sen retroversionkin on oltava huono. Mutta mahtoiko se aito ja alkuperäinenkään olla näin kehnoa?

1/5

-Brettanomyces

Saku Valge

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Lukuisat bulkkipanimot tuntuvat nykyisin valmistavan vaalean lagerinsa lisäksi "erikoisoluita", joista yksi on usein vehnäolut. Niin tekee myös Sakun panimo. Jotkut tuotantolaitokset ovat saaneet aikaan ihan siedettä- viäkin juomia, kuten vaikkapa venäläinen Baltika. Sakun yri- telmä on ensimmäinen bongaa- mani virolainen vehnäolut, joten kyllähän Valgea pitää ainakin kerran kokeilla.

Ulkonäkö on tyylilajilleen tavan- omainen ja samea, mutta vaahto on vähäinen eikä oluen kaa- taminen lasiin tuota minkään- laisia ylivaahtoamisen ongelmia. Tuoksu on melko pistävä: vehnä- olutmainen, banaaninen ja hieman mausteinen. Maku on kaikin puolin mieto ja jotenkin vaisun oloinen. Kaikki klassiset nisuoluen aromit ovat mukana, mutta yllättäen voimakkaimpana tuntuu sitrus, joka itse asiassa dominoi myös tuoksua. Valge on melko keveä, vähähiilihappoinen ja raikas, mutta samalla valitettavasti varsin vetinen ja suutuntumaltaan tahmea. Jälkimaku on aivan olematon ja sitä voisi kuvata lähinnä laimeaksi sitruunavedeksi. Juo tätä tietenkin mieluummin kuin panimon pahimpia massatuotteita, mutta on Valge silti aika heikko esitys ja selkeästi yksi huonoimmista juomistani hefeweizeneista.

2/5

-Brettanomyces

Meinklang Urkorn-Bier

- 4,7% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Itävalta -

Pakko oli tällainen tänään ostaa, sillä niin kummal- liselta vaikutti tämä itä- itävaltalaisen biodynaamisen maatilan tuotos. Etiketissä kehutaan muinaisen einkorn-viljalajikkeen erinomaisuut- ta ja sen viljelymenetelmiä, mutta itse oluesta ei juuri kerrota mitään muuta, kuin että sen pitäisi einkornin ansiosta olla mausteista ja pähkinäistä. Tuoteselos- teesta käy ilmi, että mukana on myös mallastettua ohraa, spelttiä, emmervehnää ja ruista.

Juoma on kirkkaan meripihkaista, kuplivaista ja vaahdoltaan olematonta. Tuoksu on erittäin maltainen ja hiivaleipämäinen, mutta pähkinää en erottanut humalasta puhumattakaan. Maku on melko mieto ja voimakkaimmin siinä erottuu juuri leipämäinen mallas. Nyt pähkinäkin alkaa tuntua, vaikkakin kovin vaimeasti (mausteita en löytänyt jälkimaun pientä vivahdetta lukuunottamatta). Humalaa on laitettu mukaan jopa harvinaisen vähän, miksiköhän? Tuote on aavistuksen makeaa, suht raikasta ja helposti juotavaa, mutta kovinkaan suuria makuelämyksiä se ei hauskan maltaisuutensa lisäksi tarjoa. Potentiaalia Urkornilla kyllä olisi. Reipas humalointi tekisi oluesta oikein mukavan kesäjuoman, mutta nyt se jää vain miedoksi ja mitäänsanomattomaksi kuriositeetiksi. Ehkä tuotekehittelyn myötä saadaan joskus tulevaisuudessa maukkaampi ja katkerampi versio.

2/5

-Brettanomyces

Senne Zinnebir

- 6,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Zinnebiriä on tullut juotua aikojen saatossa kym- meniä pulloja, mutta vasta nyt sain aikaiseksi siitä kirjoitetun arvion. Vaikka toki tiesin, että pullossa on reilusti hiivaa, onnistuin jälleen kerran vahingossa kaatamaan ne lasiin. Pitänee jatkossa lopettaa tällaisten hii- vaisten belgien juominen liian isosta (lue: oikean kokoisesta) lasista ja siirtyä käyttämään joko pientä Orval-lasia tahi 0,25l vetoista tulppaania, niin saisi kerrankin juotua Zinnebirin ilman hiivaa. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Itse juoma on hiivasakan ansiosta sameanoranssia lientä, jossa epämääräisen kokoiset hiivamöhkäleet uiskentelevat kuin päättömät kanat vedessä. Vaahto säilyy ohuena kelmuna varsin pitkään. Tuoksu on raikas, makeahkon hedelmäinen ja mukavasti aromihumaloitu, olosuhteista jouhtuen myös selvän hiivainen. Maku on kuiva, happamanpuoleinen, hyvin hedelmäinen ja humaloitu varsinkin pitkän jälkimaun osalta. Hiiva katkaisee olennaisesti oluen raikkautta ja maistuu muutenkin turhan voimakkaana. Hiilihappoa on hyvin maltillisesti ja paketti on pehmeä ja helposti juotava. Zinnebir ei sentään vedä vertoja Orvalille, mutta on siitä huolimatta oikein mainio belgiale, jota jaksaa juoda kerta toisensa jälkeen. Vielä kun oppisi kaatamaan sen kunnolla lasiin.

3,5/5

-Brettanomyces

Herold Bohemian Wheat Lager

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Tshekki -

Taitaa olla ensimmäinen böömi- läinen vehnäolut, joka minulle on tullut vastaan. Siitä huolimatta odotukset juoman suhteen eivät perin korkeita ole, varsinkin kun etiketissä on maininta jonkin epämääräisen lisäaineen käytöstä.

Ulkonäkö on tyypillistä hefe- weizeniä sameanvaaleine värei- neen ja paksuine vaahtoineen. Tuoksu on niin totaalisen ku- vottava, että tuopin lähistöllä ei kerta kaikkiaan voi oleskella, vaan on siirryttävä samantien toiseen huoneeseen. Näin siis Pulla-kissan mielestä. Ihmisen nenään tuoksu on oikein miellyttävä: vehnäinen, mausteinen, lievän banaanikas ja sitruksinen. Maku on hieman hapan, etenkin jälkimaun osalta, joka on täysin epävehnäolutmainen - mieleen tulee lähinnä mieto pilsener. Banaania on positiivisen vähän, humalaa tuntuu olevan jonkin verran, mutta makeus loistaa poissaolollaan. Olut on pehmeän keskitäyteläinen, kirpeä, hapokas ja varsin raikas, ehkäpä juuri humaloinnin ansiosta. Tuote on jälkimakunsa takia kovin kaksijakoinen ja epätasapainoinenkin, kuitenkin varsin mielenkiintoinen tapaus. Heroldin Boheemi Vehnälager on erittäin positiivinen yllätys, jota ostanen toistekin. Silloin pitääkin kokeilla kaataa olut lasiin ilman hiivaa, jota pullon pohjalla on melko reippaasti.

3,5/5

-Brettanomyces

Senne Stouterik

- 4,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Stoutit eivät ole yleensä olleet Belgian tärkeimpiä vientituotteita, mutta niinpä vaan tällaistakin tuotetta siellä valmis- tetaan. Juoma on melkein mustaa ja säilyvävaah- toista. Tuoksu on yllät- tävän monipuolinen: rai- kas, paahtunut, kahvinen, suklainen, yleisilmeeltään hieman makeanpuoleinen. Maku on erittäin paah- tunut, muttei sentään ainakaan pahasti palanut. Kahvia ja tuhkaisen tum- maa suklaata on paljon, makeutta ei mukava kyllä ole lainkaan. Maussa tuntuu myös pientä hedelmäisyyttä ja humalaa, mutta jälkimakua dominoi oikeastaan vain paahde ja jossain määrin katkeruus. Lämmetessä oluen maut pehmenevät ja se muuttuu täyteläisemmäksi ja helpommin juotavaksi. Stouterik on sekä epätyypillinen belgiksi että epätyypillinen stoutiksi. Silti se on varsin mainio olut, mikäli sattuu pitämään rutikuivista ja paahteisista panimotuotteista.

3/5

-Brettanomyces

Williams Brothers Midnight Sun

- 5,6% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Skotlanti -

Skotlannista ei BrewDogin juomia lukuunottamatta ole montaakaan kiinnostavaa olutta tullut maistettua, mutta päätin silti kokeilla tämän portterin. Tuoksu on aavistuksen suklainen, kahvinen ja reippaan paahteinen. Maussa on jonkin verran makeutta, lakritsaa, kahvia ja mukavan paljon paahdetta - humalaa saisi taas kerran olla enemmän. Juomaan on ilmeisesti lisätty inkivääriä, mutta kovin voimakkaana se ei kuitenkaan tunnu. Tuote on hyvin pehmeää, keskitäyteläistä ja helposti juotavaa. On tämä kyllä selvästi parempaa ja monipuolisemman makuista kuin Guinness ja muut bulkkistoutit, mutta Midnight Sun vahvistaa edelleen perusolettamusta siitä, ettei Skotlannissa juurikaan tuoteta ihmeellisiä oluita.

3/5

-Brettanomyces