Hollantilaisia oluita on tullut maistettua yllättävän vähän ja hyviä sikäläisiä vielä vähemmän. Kalliista ja kummallisista De Molenin oluista on jäänyt hieman ristiriitainen kuva: jotkut ovat loistavia, loput jotakin muuta. Ratebeerissa ei tunnuta juuri muiden panimoiden oluita arvostettavan, sillä Alankomaiden top50-listalla esiintyy tällä hetkellä peräti 42 De Molenia, vain yksi 't IJ:n olut on kelpuutettu listalle.
Juoma muistuttaa oranssin värinsä ja kuplivuutensa kanssa erehdyttävästi simaa. Vaahto on puolestaan todella paksu ja pitkään säilyvä. Se jopa jatkoi kasvuaan oltuaan muutaman minuutin lasissa. Tuoksu on yleisilmeeltään raikas ja siinä erottuu jälleen jokin määrittelemätön sitrus-hedelmä. Enemmän esillä on kuitenkin hiivaisuus, vaikka hiivat jätettiinkin pullon- pohjalle odottelemaan. Maku on äärimmäisen hedelmäinen ja raikas - saattaapi olla kyseessä tähän mennessä raikkain juomani tripel. Hapan hedelmäisyys dominoi muuten melko mietoa makua. Makeusaste on neutraali, katkeroita ei pahemmin erotu, hiilihappoa on aika vähän. Alkoholi on loistavasti piilossa jälkimakuun asti, joka on mausteisen lämmittävä ja hapan. Zatte on varsin miellyttävä ja kelpo tripel, joka tosin olisi melkoisen keskinkertainen ilman sen voimakasta happamuutta, joka tuo olueen kaivattua särmää. Sen elementin saa halutessaan poistettua tai ainakin laimennettua kaatamalla joukkoon pullossa märehtivät hiivakökkäreet. Harvaa olutta hiiva onnistuu pilaamaan yhtä pahasti kuin tätä. Jos kahdeksanprosenttinen olut voi ylipäänsä olla janojuomaa, on Zatte hyvä vaihtoehto, mikäli sellaista sattuu etsimään.3,5/5
-Brettanomyces
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti