Saku Punane

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Sakun vähän aikaa sitten lanseeraama Gurmaanide kol- lektsioon käsittää kolme olutta, Valgen, Klassikin ja Punasen. Valge tuli jo todettua heikoksi eikä Punane vaikuta sekään lupaavalta. Oluen kirkkaanpu- nainen väri haiskahtaa kumman keinotekoiselta, vaikka sellai- sen voikin saada aikaan pilsner- ja karamellimaltaiden yhteis- työllä. Valitettavasti kunnollista tuoteselostetta ei löydy mis- tään, joten sopii vain toivoa, ettei oluen valmistuksessa ole käytetty turhia lisäaineita.

Tuotteen ulkonäkö on joka tapauksessa melko miellyttävä, vaikka vaahtoa ei liiemmälti tuoppiin kerrykään. Tuoksu on lähinnä karamellimaltainen, muita aromeita ei oikeastaan erota. Sama pätee makuun. Olut on äärimmäisen yksiulotteinen, kun ei mikään muu maistu kuin mallas - mieto jälkimakukin on maltainen, ja yllättävän pitkä. Humala ei tunnu lainkaan, ei siis ollenkaan, ei tuoksussa, ei jälkimaussa, miksi? Punane on makeahko, kutakuinkin keskitäyteläinen ja pehmeän vähähiilihappoinen eli helposti juotava. Bulkkilagerien epämiel- lyttävimmät piirteet ovat kuitenkin poissa, joten täysin toivoton olut tämä ei ole; johtuu kaiketi paremmista maltaista. Lajityypiltään juoma lienee wieniläistyyppinen lager, vaikkei se siltä oikein maistukaan. Pitääkö niitä markkinoita kyllästää loputtomalla määrällä yhdentekeviä "erikoisoluita", joissa ainoa erikoisuus lienee hinta? Mutta pitää Punasenkin kohdalla silti todeta, että parempaa tämä on kuin valtaosa makropanimoiden ei-erikoisoluista.

2/5

-Brettanomyces

Žiguli Õlu

- 4,6% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Neuvostoliitto oli siitä hauska valtakunta, että myös oluen- juonti oli tarkkaan valtion sääntelemää. Markkinoilla oli käytännössä vain yksi olut - Žiguljovskoje - joka ei todel- lakaan ollut tunnettu hyvästä maustaan. Neuvostoliitossa juotiinkin pääasiassa joitakin muita alkoholijuomia kuin oluita. Alkuperäisen version valmistaminen käsittääkseni lopetettiin Neuvostoliiton hajoamisen nurkilla ja ilmeisesti hyvä niin. Muisto jäi kuitenkin elämään ja niinpä entisen NL:n alueen panimot alkoivat itse kukin valmistaa retrohengessä omaa Žiguliansa. Ratebeerista löytyy vajaat viisikymmentä tällaista tuotetta, joista nyt on testissä AS Viru Õlun versio. Panimohan on tunnettu muun muassa kamalasta Puls-tuotemerkistään.

Žiguli on pakattu kieltämättä melkoisen retrohenkiseen pulloon, mikä epäilemättä kasvattaa myyntiä. Väriltään juoma on ehkä aavistuksen tummempaa kuin keskivertobulkki, vaahtoakin on suht paljon. Siihen ne kehut sitten jäävätkin. Tuoksu on hirveä. Diasetyyliä on uskomattoman paljon ja tätä pitäisikin aina olla jääkaapissa valmiina, jos joku sattuu kysymään, miltä sellainen diasetyylinen olut oikein tuoksuu. Maussakin on voita aivan tarpeeksi, muttei sentään tuoksua vastaavia määriä. Olut on makeanpuoleinen, niukalta humaloinniltaan ruohoinen ja kaikkiaan olemattoman laimean makuinen. Hiilihappoakaan ei ole mitenkään liiallisia määriä, jälkimakua en kovista yrityksistä huolimatta löytänyt. Pehmeä Žiguli kelpaa vain välttävästi janojuomaksi, sillä kuplien puute jättää kentän tahmean makeuden ja väljähtyneen vetisyyden haltuun. Oluen kamaluuden voi ymmärtää ainoastaan, mikäli mieltää sen kuuluvan osaksi brändiä: neuvosto-olut oli pahaa, joten sen retroversionkin on oltava huono. Mutta mahtoiko se aito ja alkuperäinenkään olla näin kehnoa?

1/5

-Brettanomyces

Saku Valge

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Viro -

Lukuisat bulkkipanimot tuntuvat nykyisin valmistavan vaalean lagerinsa lisäksi "erikoisoluita", joista yksi on usein vehnäolut. Niin tekee myös Sakun panimo. Jotkut tuotantolaitokset ovat saaneet aikaan ihan siedettä- viäkin juomia, kuten vaikkapa venäläinen Baltika. Sakun yri- telmä on ensimmäinen bongaa- mani virolainen vehnäolut, joten kyllähän Valgea pitää ainakin kerran kokeilla.

Ulkonäkö on tyylilajilleen tavan- omainen ja samea, mutta vaahto on vähäinen eikä oluen kaa- taminen lasiin tuota minkään- laisia ylivaahtoamisen ongelmia. Tuoksu on melko pistävä: vehnä- olutmainen, banaaninen ja hieman mausteinen. Maku on kaikin puolin mieto ja jotenkin vaisun oloinen. Kaikki klassiset nisuoluen aromit ovat mukana, mutta yllättäen voimakkaimpana tuntuu sitrus, joka itse asiassa dominoi myös tuoksua. Valge on melko keveä, vähähiilihappoinen ja raikas, mutta samalla valitettavasti varsin vetinen ja suutuntumaltaan tahmea. Jälkimaku on aivan olematon ja sitä voisi kuvata lähinnä laimeaksi sitruunavedeksi. Juo tätä tietenkin mieluummin kuin panimon pahimpia massatuotteita, mutta on Valge silti aika heikko esitys ja selkeästi yksi huonoimmista juomistani hefeweizeneista.

2/5

-Brettanomyces

Meinklang Urkorn-Bier

- 4,7% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Itävalta -

Pakko oli tällainen tänään ostaa, sillä niin kummal- liselta vaikutti tämä itä- itävaltalaisen biodynaamisen maatilan tuotos. Etiketissä kehutaan muinaisen einkorn-viljalajikkeen erinomaisuut- ta ja sen viljelymenetelmiä, mutta itse oluesta ei juuri kerrota mitään muuta, kuin että sen pitäisi einkornin ansiosta olla mausteista ja pähkinäistä. Tuoteselos- teesta käy ilmi, että mukana on myös mallastettua ohraa, spelttiä, emmervehnää ja ruista.

Juoma on kirkkaan meripihkaista, kuplivaista ja vaahdoltaan olematonta. Tuoksu on erittäin maltainen ja hiivaleipämäinen, mutta pähkinää en erottanut humalasta puhumattakaan. Maku on melko mieto ja voimakkaimmin siinä erottuu juuri leipämäinen mallas. Nyt pähkinäkin alkaa tuntua, vaikkakin kovin vaimeasti (mausteita en löytänyt jälkimaun pientä vivahdetta lukuunottamatta). Humalaa on laitettu mukaan jopa harvinaisen vähän, miksiköhän? Tuote on aavistuksen makeaa, suht raikasta ja helposti juotavaa, mutta kovinkaan suuria makuelämyksiä se ei hauskan maltaisuutensa lisäksi tarjoa. Potentiaalia Urkornilla kyllä olisi. Reipas humalointi tekisi oluesta oikein mukavan kesäjuoman, mutta nyt se jää vain miedoksi ja mitäänsanomattomaksi kuriositeetiksi. Ehkä tuotekehittelyn myötä saadaan joskus tulevaisuudessa maukkaampi ja katkerampi versio.

2/5

-Brettanomyces

Senne Zinnebir

- 6,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Zinnebiriä on tullut juotua aikojen saatossa kym- meniä pulloja, mutta vasta nyt sain aikaiseksi siitä kirjoitetun arvion. Vaikka toki tiesin, että pullossa on reilusti hiivaa, onnistuin jälleen kerran vahingossa kaatamaan ne lasiin. Pitänee jatkossa lopettaa tällaisten hii- vaisten belgien juominen liian isosta (lue: oikean kokoisesta) lasista ja siirtyä käyttämään joko pientä Orval-lasia tahi 0,25l vetoista tulppaania, niin saisi kerrankin juotua Zinnebirin ilman hiivaa. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Itse juoma on hiivasakan ansiosta sameanoranssia lientä, jossa epämääräisen kokoiset hiivamöhkäleet uiskentelevat kuin päättömät kanat vedessä. Vaahto säilyy ohuena kelmuna varsin pitkään. Tuoksu on raikas, makeahkon hedelmäinen ja mukavasti aromihumaloitu, olosuhteista jouhtuen myös selvän hiivainen. Maku on kuiva, happamanpuoleinen, hyvin hedelmäinen ja humaloitu varsinkin pitkän jälkimaun osalta. Hiiva katkaisee olennaisesti oluen raikkautta ja maistuu muutenkin turhan voimakkaana. Hiilihappoa on hyvin maltillisesti ja paketti on pehmeä ja helposti juotava. Zinnebir ei sentään vedä vertoja Orvalille, mutta on siitä huolimatta oikein mainio belgiale, jota jaksaa juoda kerta toisensa jälkeen. Vielä kun oppisi kaatamaan sen kunnolla lasiin.

3,5/5

-Brettanomyces

Herold Bohemian Wheat Lager

- 5,0% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Tshekki -

Taitaa olla ensimmäinen böömi- läinen vehnäolut, joka minulle on tullut vastaan. Siitä huolimatta odotukset juoman suhteen eivät perin korkeita ole, varsinkin kun etiketissä on maininta jonkin epämääräisen lisäaineen käytöstä.

Ulkonäkö on tyypillistä hefe- weizeniä sameanvaaleine värei- neen ja paksuine vaahtoineen. Tuoksu on niin totaalisen ku- vottava, että tuopin lähistöllä ei kerta kaikkiaan voi oleskella, vaan on siirryttävä samantien toiseen huoneeseen. Näin siis Pulla-kissan mielestä. Ihmisen nenään tuoksu on oikein miellyttävä: vehnäinen, mausteinen, lievän banaanikas ja sitruksinen. Maku on hieman hapan, etenkin jälkimaun osalta, joka on täysin epävehnäolutmainen - mieleen tulee lähinnä mieto pilsener. Banaania on positiivisen vähän, humalaa tuntuu olevan jonkin verran, mutta makeus loistaa poissaolollaan. Olut on pehmeän keskitäyteläinen, kirpeä, hapokas ja varsin raikas, ehkäpä juuri humaloinnin ansiosta. Tuote on jälkimakunsa takia kovin kaksijakoinen ja epätasapainoinenkin, kuitenkin varsin mielenkiintoinen tapaus. Heroldin Boheemi Vehnälager on erittäin positiivinen yllätys, jota ostanen toistekin. Silloin pitääkin kokeilla kaataa olut lasiin ilman hiivaa, jota pullon pohjalla on melko reippaasti.

3,5/5

-Brettanomyces

Senne Stouterik

- 4,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -

Stoutit eivät ole yleensä olleet Belgian tärkeimpiä vientituotteita, mutta niinpä vaan tällaistakin tuotetta siellä valmis- tetaan. Juoma on melkein mustaa ja säilyvävaah- toista. Tuoksu on yllät- tävän monipuolinen: rai- kas, paahtunut, kahvinen, suklainen, yleisilmeeltään hieman makeanpuoleinen. Maku on erittäin paah- tunut, muttei sentään ainakaan pahasti palanut. Kahvia ja tuhkaisen tum- maa suklaata on paljon, makeutta ei mukava kyllä ole lainkaan. Maussa tuntuu myös pientä hedelmäisyyttä ja humalaa, mutta jälkimakua dominoi oikeastaan vain paahde ja jossain määrin katkeruus. Lämmetessä oluen maut pehmenevät ja se muuttuu täyteläisemmäksi ja helpommin juotavaksi. Stouterik on sekä epätyypillinen belgiksi että epätyypillinen stoutiksi. Silti se on varsin mainio olut, mikäli sattuu pitämään rutikuivista ja paahteisista panimotuotteista.

3/5

-Brettanomyces

Williams Brothers Midnight Sun

- 5,6% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Skotlanti -

Skotlannista ei BrewDogin juomia lukuunottamatta ole montaakaan kiinnostavaa olutta tullut maistettua, mutta päätin silti kokeilla tämän portterin. Tuoksu on aavistuksen suklainen, kahvinen ja reippaan paahteinen. Maussa on jonkin verran makeutta, lakritsaa, kahvia ja mukavan paljon paahdetta - humalaa saisi taas kerran olla enemmän. Juomaan on ilmeisesti lisätty inkivääriä, mutta kovin voimakkaana se ei kuitenkaan tunnu. Tuote on hyvin pehmeää, keskitäyteläistä ja helposti juotavaa. On tämä kyllä selvästi parempaa ja monipuolisemman makuista kuin Guinness ja muut bulkkistoutit, mutta Midnight Sun vahvistaa edelleen perusolettamusta siitä, ettei Skotlannissa juurikaan tuoteta ihmeellisiä oluita.

3/5

-Brettanomyces

Kulmbacher Edelherb Pils

- 4,9% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Saksa -

Tuli nyt tämäkin pils testattua, kun Alkon pois- totuotteena sen hinta oli pudon- nut noin kahteen euroon. Ulkonä- kö on ihan miel- lyttävä, varsin- kin säilyvä vaah- to on plussaa. Tuoksu on ruo- hoinen ja mal- tainen. Maku vastaa tuoksua, humalaa on ehkä aavistuksen enemmän. Hiilihappoa on melko reippaasti. Makeutta ei onneksi juurikaan ole, mutta siihen ne kehut jäävätkin. Tuote on raikasta keskitason perustavaraa, jota ostaisi oikein mielellään halpaan hintaan janojuomaksi. Harmi vain, että siinä on kaksi promillea liikaa alkoholia maitokauppabulkiksi.

2/5

-Brettanomyces

Laitilan Kievari Kekri

- 5,9% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Suomi -

Laitilan pulloissa ei ole kruu- nukorkkia, vaan "kätevä" rinku- laisesta lenkistä vedettävä korkki, jonka teräviin reunioihin vain satuttaa sormensa. Toista on Venäjällä: esimerkiksi Baltikan seiskan vastaavan korkin saa auki oikeastikin vaivattomasti. Itse juoma on kuparinpunaista ja käytännössä vaahdotonta lokakuujuhlaolutta. Kuva valehtelee, sillä jo noin minuutin päästä ottohetkestä vaahto oli kadonnut. Tuoksu on makeahko sekä kuten monet muutkin ovat todenneet - hernekeittomainen (joskin kunnon hernekeitto haisee joltain aivan muulta). Maussa tulee eniten esiin metallinen kitkeryys, sitten makeus. Humalaa on taas turhaan säästelty, vaikka jälkimaussa sitä aavistuksen erottaakin. Tuote ei missään nimessä ole edes lajityyppinsä alempaa keskitasoa, vaan se on luokassaan jopa kehno. Olut ei yksinkertaisesti maistu siltä, mitä märzeniltä odotan. Parempia löytää jopa monopoliliikkeestä, Rheinland-Westfalenin internetmyymälöistä puhumattakaan.

2/5

-Brettanomyces