- 5,0% - ??IBU - ??EBC - hanasta - Englanti -
Kullanväristä ja tuoksultaan makeahkoa juomaa, jossa voi myös aistia hunajaa ja omenaviinietikkaa. Maussa löytyy hieman voita ja hunajaa, mutta ei muuta. Tuote on kovin vetistä ja humalatonta eikä jälkimakuakaan tunnu olevan. Harvinaisen mautonta ja mitäänsanomatonta vaaleaa alea.
2/5
-Brettanomyces
tiistai 27. lokakuuta 2009
perjantai 23. lokakuuta 2009
Highgate Old Ale
- 5,3% - ??IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Englanti -
Vanha olut on väriltään lähes mustaa ja sen vaahto on paksua ja kestävää. Tuoksussa on makeaa kahvijuomaa ja hieman suklaata. Maku on todella pehmeä, puolimakea, miedon maltainen ja paahteinen sekä suklainen. Jälkimaussa paahde on hieman voimakkaampi. Humalaa on olemattoman vähän, mutta nyt se ei jostakin syystä edes häiritse. Hiilihappoa on jonkin verran ja olut on varsin täyteläistä. Kokonaisuus toimii yllättävän hyvin näinkin pienellä alkoholiprosentilla. Helposti juotavaa ja maukasta alea.
3,5/5
-Brettanomyces
Vanha olut on väriltään lähes mustaa ja sen vaahto on paksua ja kestävää. Tuoksussa on makeaa kahvijuomaa ja hieman suklaata. Maku on todella pehmeä, puolimakea, miedon maltainen ja paahteinen sekä suklainen. Jälkimaussa paahde on hieman voimakkaampi. Humalaa on olemattoman vähän, mutta nyt se ei jostakin syystä edes häiritse. Hiilihappoa on jonkin verran ja olut on varsin täyteläistä. Kokonaisuus toimii yllättävän hyvin näinkin pienellä alkoholiprosentilla. Helposti juotavaa ja maukasta alea.
3,5/5
-Brettanomyces
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
Samuel Adams Boston Lager
- 4,8% - ??IBU - ??EBC - 0,355l pullo - USA -
Läpinäkyvän oranssi väri ja mitätön vaahto. Hedelmäisyys ja makeus puskevat tuoksussa esiin, myös aromihumala erottuu. Myös maku on hedelmäinen ja hieman makea, joskin se kuivuu jälkimakuun tultaessa. Aromihumalaa on mukavasti, mutta katkeroita kovin vähän. Hiilihappoa on kohtalaisen paljon, mutta sekään ei riitä tekemään tästä raikasta - olut on itse asiassa varsin tunkkaista tavaraa. Ei mitään ihmeellisintä lageria, mutta pieksee toki bulkin.
3/5
-Brettanomyces
Läpinäkyvän oranssi väri ja mitätön vaahto. Hedelmäisyys ja makeus puskevat tuoksussa esiin, myös aromihumala erottuu. Myös maku on hedelmäinen ja hieman makea, joskin se kuivuu jälkimakuun tultaessa. Aromihumalaa on mukavasti, mutta katkeroita kovin vähän. Hiilihappoa on kohtalaisen paljon, mutta sekään ei riitä tekemään tästä raikasta - olut on itse asiassa varsin tunkkaista tavaraa. Ei mitään ihmeellisintä lageria, mutta pieksee toki bulkin.
3/5
-Brettanomyces
tiistai 20. lokakuuta 2009
Litovel Classic
- 4,2% - ??IBU - ??EBC - 0,5l tölkki - Tshekki -
Ulkonäkö on hyvin peruspilsenermäinen. Tuoksussa hieman humalaa, mutta ei juuri muuta. Kevyessä maussa on mallasta ja juuri sen verran humalaa, ettei tuotteen mauttomuus ala ärsyttämään. Tässä metallisessa oluessa on paljon hiilihappoa, ja se onkin kohtalaisen raikasta. Jälkimaku on kuivan katkera. Perustavaraa.
2,5/5
-Brettanomyces
Ulkonäkö on hyvin peruspilsenermäinen. Tuoksussa hieman humalaa, mutta ei juuri muuta. Kevyessä maussa on mallasta ja juuri sen verran humalaa, ettei tuotteen mauttomuus ala ärsyttämään. Tässä metallisessa oluessa on paljon hiilihappoa, ja se onkin kohtalaisen raikasta. Jälkimaku on kuivan katkera. Perustavaraa.
2,5/5
-Brettanomyces
maanantai 19. lokakuuta 2009
Nøgne Ø #100
- 10,0% - 80IBU - ??EBC - 0,5l pullo - Norja -
Risuaidan väri on tummanruskea ja vaahto paksu ja erittäin kestävä. Tuoksu on voimakkaan humalainen metsäisine ja sitruunaisine vivahteineen, myös pientä makeutta löytyy. Kateruuden lisäksi tuoksusta erottuu hyvin selvästi onnistunut aromihumalointi. Tuoksu on eräs parhaimmista - ellei paras - mitä on tullut vastaan. Maku on ennen kaikkea täynnä monipuolista aromihumalaa, sitrusta ja metsää. Paahdettakin on ja sitä tasoittaa makeus, jota tasapainottaa reipas katkerohumala. Olut on melkoisen hiilihappoista ja täyteläistä. Jälkimaussa tuntuu sekä aromi- että katkerohumala, mutta alkoholi ei lainkaan, vaikka jälkimaku lämmittävä onkin. Nøgne Ø #100 on loistava nautiskeluolut, jonka juomiseen vierähtää aikaa yllättävän kauan. Nopeasti kitattavaa janojuomaa tämä ei tosiaankaan ole. Tuote toimii parhaiten melko lämpimänä; pullon kyljessä mainittu 12 astetta Celsiuksen asteikolla on mielestäni vielä turhan kylmää.
4,5/5
-Brettanomyces
Risuaidan väri on tummanruskea ja vaahto paksu ja erittäin kestävä. Tuoksu on voimakkaan humalainen metsäisine ja sitruunaisine vivahteineen, myös pientä makeutta löytyy. Kateruuden lisäksi tuoksusta erottuu hyvin selvästi onnistunut aromihumalointi. Tuoksu on eräs parhaimmista - ellei paras - mitä on tullut vastaan. Maku on ennen kaikkea täynnä monipuolista aromihumalaa, sitrusta ja metsää. Paahdettakin on ja sitä tasoittaa makeus, jota tasapainottaa reipas katkerohumala. Olut on melkoisen hiilihappoista ja täyteläistä. Jälkimaussa tuntuu sekä aromi- että katkerohumala, mutta alkoholi ei lainkaan, vaikka jälkimaku lämmittävä onkin. Nøgne Ø #100 on loistava nautiskeluolut, jonka juomiseen vierähtää aikaa yllättävän kauan. Nopeasti kitattavaa janojuomaa tämä ei tosiaankaan ole. Tuote toimii parhaiten melko lämpimänä; pullon kyljessä mainittu 12 astetta Celsiuksen asteikolla on mielestäni vielä turhan kylmää.
4,5/5
-Brettanomyces
(Laitilan?) Lidl Talviolut 2009
- 4,5% - ??IBU - ??EBC - 0,5l tölkki - Suomi -
Tölkin sisältö näyttää tuopissa hetken aivan reilusti kuplivalta virvoitusjuomalta, kunnes se tasoittuu lähes vaahdottomaksi mustaksi nesteeksi. Tuoksu on makean maltainen ja aavistuksen paahteinen. Maku on melko mieto. Jonkinlaista paahtunutta mallasta ja ehkäpä mämmiä voi mausta aistia. Olut on makea, muttei häiritsevän imelä; jälkimaku on kuitenkin makeusasteeltaan kohtuullisen neutraali. Humala ei maistu lainkaan, mutta hiilihappoa on sitäkin enemmän. Tuote lienee tosiasiassa jokin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tummista lagereista (Kievari Mämmi tai Tumma Kukko?), joten samaa juomaa myydään siis Lidlissä eri nimellä - ja halvempaan hintaan.
2/5
-Brettanomyces
Tölkin sisältö näyttää tuopissa hetken aivan reilusti kuplivalta virvoitusjuomalta, kunnes se tasoittuu lähes vaahdottomaksi mustaksi nesteeksi. Tuoksu on makean maltainen ja aavistuksen paahteinen. Maku on melko mieto. Jonkinlaista paahtunutta mallasta ja ehkäpä mämmiä voi mausta aistia. Olut on makea, muttei häiritsevän imelä; jälkimaku on kuitenkin makeusasteeltaan kohtuullisen neutraali. Humala ei maistu lainkaan, mutta hiilihappoa on sitäkin enemmän. Tuote lienee tosiasiassa jokin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tummista lagereista (Kievari Mämmi tai Tumma Kukko?), joten samaa juomaa myydään siis Lidlissä eri nimellä - ja halvempaan hintaan.
2/5
-Brettanomyces
lauantai 17. lokakuuta 2009
Köstritzer Schwarzbier
- 4,8% - 23IBU - 100EBC - 0,5l pullo - Saksa -
Ei liene kenellekään suuri yllätys, että schwarzbier on mustaa. Hieman yllättävää on sen todella paksu ja kestävä vaahtokukka. Tuoksu on monipuolinen: makeaa ja paahtunutta mallasta sekä savua. Maku on melko laimea ja turhan makea, tosin nyt ei sentään liikuta samoilla makeusasteilla kuin Laitilan versiossa. Paahdetta on vähänlaisesti, hiilihappoakaan ei ole paljon, ja humalaa ei maista lainkaan. Pehmeää ja helposti juotavaa olutta ilman suurempia makuvivahteita.
2,5/5
-Brettanomyces
Ei liene kenellekään suuri yllätys, että schwarzbier on mustaa. Hieman yllättävää on sen todella paksu ja kestävä vaahtokukka. Tuoksu on monipuolinen: makeaa ja paahtunutta mallasta sekä savua. Maku on melko laimea ja turhan makea, tosin nyt ei sentään liikuta samoilla makeusasteilla kuin Laitilan versiossa. Paahdetta on vähänlaisesti, hiilihappoakaan ei ole paljon, ja humalaa ei maista lainkaan. Pehmeää ja helposti juotavaa olutta ilman suurempia makuvivahteita.
2,5/5
-Brettanomyces
perjantai 16. lokakuuta 2009
Svaneke Skipper Clements
- 5,0% - 50IBU - 21EBC - 0,5l pullo - Tanska -
Kippari on väriltään oranssi olut, jonka ohut vaahto häviää melkein saman tien. Tuoksu on metsäisen humalainen, raikas ja hedelmäinen. Maku on niin ikään metsäinen ja sitruksinen, muita makuja kuin humala ei oikein erotu (onko tuo nyt sitten hyvä vai huono asia?). Tuote on aika kirpeä ja hapan, ehkä hieman greippimäinen, jos joku hedelmä pitäisi nimetä. Hiilihappoa on reippaasti ja täyteläisyys on keskitasoa. Jälkimaku on alkuun rehellisen humalainen, mutta maku katoaa jostakin syystä varsin nopeasti. Kokonaisuutena melko tavallinen, mutta juotava ja kelvollinen pale ale, jossa on kuitenkin keskivertoa enemmän katkerohumalaa.
3,5/5
-Brettanomyces
Kippari on väriltään oranssi olut, jonka ohut vaahto häviää melkein saman tien. Tuoksu on metsäisen humalainen, raikas ja hedelmäinen. Maku on niin ikään metsäinen ja sitruksinen, muita makuja kuin humala ei oikein erotu (onko tuo nyt sitten hyvä vai huono asia?). Tuote on aika kirpeä ja hapan, ehkä hieman greippimäinen, jos joku hedelmä pitäisi nimetä. Hiilihappoa on reippaasti ja täyteläisyys on keskitasoa. Jälkimaku on alkuun rehellisen humalainen, mutta maku katoaa jostakin syystä varsin nopeasti. Kokonaisuutena melko tavallinen, mutta juotava ja kelvollinen pale ale, jossa on kuitenkin keskivertoa enemmän katkerohumalaa.
3,5/5
-Brettanomyces
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Portimopanimo #5 - Abdul-Jabbar IPA
Ulkonäkö samean ruskea, vaahto hyvin paksu ja pitkään säilyvä. Tuoksu on varsin raikas ja karamellimainen, myös aromihumala erottuu. Maku onkin sitten turhan mieto, oikeastaan vain aromihumala erottuu, joskin jälkimaussa on jonkin verran katkeroita. Abdul-Jabbar on makeahko ja suutuntumaltaan vähähiilihappoinen ja liukas. Selvästi paras osa-alue on jälkimaku, jossa onnistuttiin aika mukavasti. Humalan maku on selkeä ja jopa pitkän katkera. Alkoholia on jonkin verran, mutta läpi se ei maistu.
No, joo. Eihän tämä mitään IPA:a ole - ei edes pale alea; lähinnä Abdulia voisi kaiketi kutsua miedoksi bitteriksi. Raaka-aineet (lue: humalat) olivat hyviä, mutta katkerohumalat haihtuivat keitossa lähes kokonaan, kun kattila meinasi kiehua yli ja kantta jouduttiin pitämään auki. Kuivahumaloinnissa ei moista ongelmaa tietenkään ole, ja siinä onnistuttiinkin odotusten mukaisesti. Oluen keskitäyteläinen, mutta raikas olemus toimii, ja noin nelinkertaisella katkeroiden määrällä Abdul olisi jo aivan kelpo IPA, tai paremminkin ESB.
Oluentekoprosessista jäi parhaiten mieleen nyt jo epätodellisen eeppiseltä tuntuva, kahteen kertaan suoritettu ja ilmeisesti neljättäkymmenettä miestyötuntia kestänyt 0,33l patenttikorkillisten pullojen desinfiointiurakka. Pullot saatiin belgioluiden maahantuonnissa kunnostautuneelta Ultimatorilta, joka oli kerännyt ne vuosien saatossa nyt jo edesmenneeltä Oluthuone Poirotilta. Alunperin pullot sisälsivät Ellezelloisen panimon tuotteita, lähinnä Hercule Stoutia (karmeimmissa tapauksissa juomaa oli vielä pullon pohjalla parin sormen paksuudelta ja haju oli sen mukainen). Kaikkiaan pulloja saatiin ehkäpä päälle 200 kappaletta, joista suuri osa on edelleen pesemättä.
-Brettanomyces
No, joo. Eihän tämä mitään IPA:a ole - ei edes pale alea; lähinnä Abdulia voisi kaiketi kutsua miedoksi bitteriksi. Raaka-aineet (lue: humalat) olivat hyviä, mutta katkerohumalat haihtuivat keitossa lähes kokonaan, kun kattila meinasi kiehua yli ja kantta jouduttiin pitämään auki. Kuivahumaloinnissa ei moista ongelmaa tietenkään ole, ja siinä onnistuttiinkin odotusten mukaisesti. Oluen keskitäyteläinen, mutta raikas olemus toimii, ja noin nelinkertaisella katkeroiden määrällä Abdul olisi jo aivan kelpo IPA, tai paremminkin ESB.
Oluentekoprosessista jäi parhaiten mieleen nyt jo epätodellisen eeppiseltä tuntuva, kahteen kertaan suoritettu ja ilmeisesti neljättäkymmenettä miestyötuntia kestänyt 0,33l patenttikorkillisten pullojen desinfiointiurakka. Pullot saatiin belgioluiden maahantuonnissa kunnostautuneelta Ultimatorilta, joka oli kerännyt ne vuosien saatossa nyt jo edesmenneeltä Oluthuone Poirotilta. Alunperin pullot sisälsivät Ellezelloisen panimon tuotteita, lähinnä Hercule Stoutia (karmeimmissa tapauksissa juomaa oli vielä pullon pohjalla parin sormen paksuudelta ja haju oli sen mukainen). Kaikkiaan pulloja saatiin ehkäpä päälle 200 kappaletta, joista suuri osa on edelleen pesemättä.
-Brettanomyces
tiistai 13. lokakuuta 2009
St. Bernardus Wit
- 5,5% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Belgia -
Vaaleankeltainen väri ja paksuhko vaahto, eli varsin tyypillinen ulkonäkö vehnäoluelle. Tuoksu on raikkaan vehnäinen ja sitruksinen, mausteisuutta (korianteri?) on myös havaittavissa. Maku on belgimäisen hapan ja hyvin raikas, hieman mausteinen, sitruksinen ja muutenkin hedelmäinen. Hiilihappoa on aika paljon, mikä tekee suutuntumasta kirpeän ja oluesta mukavan janojuoman. Kovin kummoisia elämyksiä ei St. Bernardus Wit tarjoa, mutta on silti aivan kelvollinen witbier.
3,5/5
-Brettanomyces
Vaaleankeltainen väri ja paksuhko vaahto, eli varsin tyypillinen ulkonäkö vehnäoluelle. Tuoksu on raikkaan vehnäinen ja sitruksinen, mausteisuutta (korianteri?) on myös havaittavissa. Maku on belgimäisen hapan ja hyvin raikas, hieman mausteinen, sitruksinen ja muutenkin hedelmäinen. Hiilihappoa on aika paljon, mikä tekee suutuntumasta kirpeän ja oluesta mukavan janojuoman. Kovin kummoisia elämyksiä ei St. Bernardus Wit tarjoa, mutta on silti aivan kelvollinen witbier.
3,5/5
-Brettanomyces
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)