Hiivakökkäreet pois suodatinpussin avulla!

Aina välillä käy niin hullusti, että juotavaksi aiottu herkullinen belgiolut on huonon säilytysasennon takia muuttunut epämääräisen näköiseksi hiivalitkuksi. Jos ei kuitenkaan malta odottaa oluen asettumista paria päivää, ei tilanne ole täysin toivoton. Oluenhan voi aina suodattaa itse!

1. Simuloidaan hiivan sekoittuminen oluen joukkoon ravistamalla pulloa muutamia kertoja.

2. Tarvitaan korkea tuoppi, vaikkapa vehnäolutlasi. Tarvitaan myös noin yksi kappale suodatinpusseja. Asetellaan suodatinpussi tuopin yläosaan siten, ettei se pääse putoamaan lasin pohjalle.

3. Aletaan kaataa olutta lasiin. Antaa mennä reippaalla kädellä - kyllä se pussi estää suurempien partikkeleiden pääsyn perille. Mutta kuten kahvia joskus laittaneet saattavat tietää, päästää pussi kuitenkin nesteen lävitseen.

4. Ei tämä mitään nopeaa puuhaa ole. Monta minuuttia on jo mennyt eikä olutta ole tuopin pohjalla edes kolmannestakaan. Vaahtoa ja muuta mönjää on sen sijaan kertynyt pussiin jo niin paljon, että taitaa olla parasta päästää pussi eläkkeelle ja ottaa uusi tilalle.

5. Vaihtoehtoinen tapa suodatinpussin asetteluun. Nyt aletaan olla jo aivan loppumetreillä.

6. Lopuksi kaadetaan vehnäolutlasiin suodatettu Zinnebir oluelle ominaisempaan Orval-lasiin. Tuloksena on melko sameaa ja täysin vaahdotonta nestettä. Totta kai vaahdotonta, kun kaikki potentiaalinen vaahto jäi suodatinpussiin. Mutta niin vain jäivät suuret hiiväkökkäreetkin! Kokeen voi siis tulkita onnistuneeksi (ainakin päällisin puolin). Maun puolesta onnistuminen on hieman kyseenalaisempaa. Täysin sekoittunut ja vaahdoton Zinnebir on kyllä ihan hyvää, mutta jotenkin se vain maistuu vähän turhan hiivaiselta. Sekä väljähtyneeltä. Ja ihan kuin suodatinpussin käyttö olisi tuonut mukanaan miedon pahvisen elementin.

 

Ridgeway Insanely Bad Elf

- 11,2% - ??IBU - ??EBC - 0,33l pullo - Englanti -

Muistikuvani mukaan Ridgewayn tonttuoluet ovat järjestään huonontuneet sitä mukaa, kun alkoholiprosentti kasvaa. Alkovahvuinen Bad Elf maistui viime talvena oikein hyvin, ja sen vaihtuminen täksi vuodeksi Mielipuolisen Huonoon Tonttuun oli pienoinen pettymys. Toisaalta ei kai saisi suoraan tyrmätä olutta, jota ei ole aiemmin edes maistanut? Barley winejä ei muutenkaan ole liian runsaasti Alkon valikoimiin päätynyt.

Olut on kuparinpunertavaa ja vaahdoltaan olematonta barlet winea. Tuoksu on makea, jouluinen ja pistävän alko- holinen. Pistävyys tuo mieleen punaviiniglögin. Maku on niin ikään makea, muttei sentään yhtä viinainen kuin tuoksu. Aromeina erottuvat lähinnä toffee, mieto ja kypsä hedelmäisyys sekä jonkinlainen pähkinä. Humalaa on aika vähän ja muutenkin Tonttu on varsin yksiulotteinen ja tylsä, ainakin lajityypissään. Tuote on peh- meää, vähähiilihappoista ja prosentteihinsa nähden erittäin helposti juotavaa. Jälkimaku on hieman tahmaisa ja pitkän lämmittävä. Ei jaksa innostaa yhtään - olisiko kyseessä kenties huonoin ohraviini, joka on tullut juotua? Voittaa silti tämäkin nyt sentään itäslaavien krepkoje-juomat.

2,5/5

-Brettanomyces